Tekoälyn kehitys on ollut 2020-luvulla poikkeuksellisen nopeaa ja laajaa. Siinä missä vielä vuosikymmenen alussa puhuttiin lähinnä algoritmeista ja koneoppimisesta, nyt tekoäly on osa arkea – kännyköiden, hakukoneiden, tekstintuottajien ja kuvageneraattorien muodossa. Kehityksen nopeus on herättänyt sekä innostusta että huolta: tekoälyyn liitetään toisaalta toiveita tehokkuudesta ja luovuuden tukemisesta, toisaalta pelkoja inhimillisen ajattelun ja työn korvautumisesta.
Suuret kielimallit toivat muutoksen
Vuonna 2022 tapahtui eräänlainen käännekohta, kun suurten kielimallien, kuten ChatGPT:n, käyttö avattiin laajalle yleisölle. Yhtäkkiä tavallisella kansalaisella oli mahdollisuus keskustella tekoälyn kanssa, pyytää sitä kirjoittamaan, kääntämään tai opettamaan. Tämä demokratisoi tekoälyn käyttöä tavalla, jota harva oli osannut ennakoida. Samalla syntyi uusia kysymyksiä: kuka omistaa tekoälyn tuottaman sisällön, miten sen käyttö vaikuttaa oppimiseen ja millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan?
”Lähes rajattomat mahdollisuudet”
Vapaassa sivistystyössä tekoäly avaa valtavasti mahdollisuuksia. Kansalaisopistot, kesäyliopistot jne. voivat hyödyntää sitä sekä opetuksen suunnittelussa että oppimisen tukena. Tekoäly voi toimia opettajan apulaisena, joka laatii kurssimateriaaleja, tiivistää pitkiä tekstejä tai tuottaa erilaisia harjoituksia. Se voi myös toimia henkilökohtaisena oppaana – opiskelijan “keskustelevana mentorina” – joka vastaa kysymyksiin, kannustaa ja tarjoaa yksilöllistä palautetta.
Elinikäisen oppimisen tukena
Erityisen mielenkiintoista on tekoälyn mahdollisuus tukea elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö on perinteisesti tarjonnut ihmisille paikan kehittää itseään ilman tutkintotavoitteita. Tekoäly voi tehdä tästä entistä saavutettavampaa: se mahdollistaa oppimisen omassa tahdissa, omien kiinnostusten pohjalta ja milloin tahansa. Esimerkiksi kielten opiskelussa tekoäly voi toimia keskustelukumppanina, joka ei väsy toistoon eikä arvostele virheitä, vaan mukauttaa vastauksensa opiskelijan taitotasoon.
Yhdenvertaista oppimista
Tekoälyllä on myös potentiaalia edistää yhdenvertaisuutta oppimisessa. Sen avulla voidaan tuottaa oppimateriaalia eri kielillä, muokata tekstiä selkokieliseksi tai lisätä saavutettavuutta esimerkiksi näkörajoitteisille. Lisäksi tekoäly voi auttaa tunnistamaan oppimisen esteitä ja ehdottaa keinoja niiden voittamiseen.
Kehityksen mukana kulkee kuitenkin vastuu. Vapaassa sivistystyössä on tärkeää säilyttää ihmisen rooli ajattelijana ja kokijana. Tekoäly ei saa syrjäyttää keskustelua, kriittistä ajattelua tai yhteisöllistä oppimista – päinvastoin sen tulisi tukea niitä. Siksi tarvitaan myös tekoälyn eettistä lukutaitoa: ymmärrystä siitä, miten tekoäly toimii, mihin se perustuu ja millaisia rajoitteita sillä on.
Mistä tämä aikakausi muistetaan?
2020-luku tullaan todennäköisesti muistamaan aikakautena, jolloin tekoäly nousi jokapäiväiseksi työkaluksi – yhtä arkiseksi kuin internet aikoinaan. Vapaassa sivistystyössä sen merkitys voi olla mullistava, jos sitä käytetään viisaasti: ei korvaamaan ihmistä, vaan vahvistamaan oppimisen iloa, osallisuutta ja sivistystä. Tekoälyn aikakaudella inhimillisyydestä tulee entistä tärkeämpää – ja juuri siksi vapaa sivistystyö on tulevaisuudessa arvokkaampaa kuin koskaan.
Tule kurssille oppimaan tekoälystä!
Kevään 2026 kurssilla käydään läpi mm. kysymyksiä, kuten: ”Mikä/mitä on tekoäly?” ja ”Miten sitä voi hyödyntää tai mitä uhkakuvia se kenties luo?”. Kurssin aikana pääset myös testaamaan viimeisimpiä tekoälysovelluksia-/sivustoja, joilla voit luoda hetkessä esimerkiksi tarinoita, kuvia ja musiikkia.
Tutustu kurssiin lisää linkistä alla ja tule mukaan!
Tutustutaan tekoälyyn (kevät, etä) 29.1.2026-19.2.2026
Jos et malta odottaa tammikuulle saakka, niin meillä on tarjonnassa myös itsenäiseen opiskeluun sopiva kurssi:
Tekoäly, verkkokurssi (NonStop)
Teksti: Tuomas Raatikainen, tietotekniikan suunnitteluopettaja, Pieksämäen seutuopisto
Tämä artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä maksullisen ChatGPT 5:n kanssa.
